Verkkokalvo eli retina on silmän sisällä oleva kalvo. Sen erittäin monimutkainen rakenne koostuu useista eri kerroksista, joilla on suuri vaikutus näkökykyymme. Verkkokalvon näköreseptorisolut muuttavat valon hermoimpulsseiksi, jotka etenevät näköhermoa pitkin aivoihin. Aivot kääntävät nämä impulssit kuvaksi, joka havaitaan tietoisesti. Koko tapahtumasarja on niin nopea, ettei sitä ehdi huomata. Sana “retina” on peräisin latinasta ja monissa kielissä sanalle ei ole omaa käännöstä. Suomessakin lääketieteessä sanaa retina käytetään toisinaan verkkokalvon ohella.

Missä verkkokalvo on?

Verkkokalvo sijaitsee silmän takaosassa ja se on kaikista silmämunan kalvoista sisin.

Jotta ulkoa tuleva valo saavuttaa verkkokalvon, sen on kuljettava sekä sarveiskalvon, etukammion, pupillin, linssin että lasiaisen läpi.

Mistä verkkokalvo koostuu?

Verkkokalvon monimutkainen rakenne koostuu peräti kymmenestä kerroksesta. Kerrokset voidaan jakaa kahteen pääryhmään niiden toiminnan perusteella: Pigmenttiepiteeliin and sensoriseen kerrokseen.

Sensorinen kerros koostuu sauva- ja tappisoluista, joita kutsutaan fotoreseptoreiksi. Sauvasolut ovat aktiivisimmillaan hämärässä, kun taas tappisolut toimivat aktiivisemmin päivänvalossa.

Suurin osa tappisoluista sijaitsee keltaiseksi täpläksi kutsutulla alueella keskellä verkkokalvoa, jossa näkö on kaikkein selkeimmillään ja terävimmillään.

Verkkokalvon laita-alueet vastaavat ääreis- ja yönäöstä. Verkkokalvon ääreisosissa on vähemmän fotoreseptoreita, joten ääreisnäöllä on vaikea havaita tarkasti vaikkapa pienempiä esineitä.

Pigmenttiepiteelin (pigment epithelium) tärkein tehtävä on kuljettaa ravinteita verkkokalvolle ja puhdistaa sitä kuona-aineista. Näin pigmenttiepiteeli ylläpitää verkkokalvon terveyttä.

Mikä on verkkokalvon tehtävä?

Verkkokalvon hermosolut ovat yhteydessä aivoihin. Verkkokalvon tärkein tehtävä on muuttaa silmiin tuleva valo impulsseiksi, jotka hermokuidut kuljettavat aivoihin.

Myöhemmin aivot käyttävät näitä impulsseja luodakseen kuvan havainnoidusta asiasta.

Verkkokalvon irtauma on harvinainen verkkokalvosairaus, jossa verkkokalvo lähtee irtoamaan sitä ympäröivistä kudoksista.

Verkkokalvon irrottua se ei enää toimi täysin, mikä aiheuttaa näköhäiriöitä, kuten sumua ja varjostumia. Hoitamaton verkkokalvon irtauma voi pahimmassa tapauksessa johtaa sokeuteen, joten pienimmästäkin verkkokalvon irtauman oireesta on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi.

Reikä verkkokalvolla (makulareikä)

Verkkokalvon reikä tarkoittaa, että verkkokalvon keskiosassa eli makulassa on reikä. Verkkokalvon reikää kutsutaan siksi makulareikäksi.

Makulareikä voi syntyä ikääntymisen aiheuttamien muutosten myötä. Silmän lasiainen vetäytyy, mikä aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja luo pienen repeymän. Lasiaisen aiheuttaman vedon jatkuessa repeymä kasvaa lopulta reiäksi. Makulareiän oireita ovat näön heikkeneminen ja kuvan vääristyminen.

Makulareikä on vakava sairaus, joka voi hoitamattomana sokeuttaa näkökentän keskiosan, jolloin silmä ei enää kykene näkemään tarkasti.

Makulareikää voidaan tehokkaimmin hoitaa leikkauksella, jossa reikä suljetaan, minkä seurauksena näkökentän häiriöt vähenevät. Leikkaus ei välttämättä poista kaikkia häiriötä, mutta useimmissa tapauksissa näkö kuitenkin paranee.